Sivut

perjantai 7. marraskuuta 2014

Kuzey Kıbrıs (osa 1.)

Reissusta kotiuduttu! Oltiin siis Matin kanssa viikko Pohjois-Kyproksella. Ai että oli mukavaa :) 

Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta eli Kuzey Kıbrıs on siis itsenäiseksi julistautunut (tosin vain Turkin tunnustama) valtio. Kyproksesta poiketen tuo pohjoispuoli ei ole todellakaan mikään turistirysä vaan vielä melko harvinainen matkakohde. Meillä tämä matkan ajankohta oli lisäksi semmonen, että turismikausi siellä oli jo päättänyt eli saatiin olla todella rauhassa! Missään ei ollu ruuhkia, mihinkään ei tarttenu jonottaa, rannalla ei ollu ketään muuta ku me, ravintoloissa ei ollu muita ku me... Haha välillä se oli jopa vähän outoa :D En myöskään muista oonko ennen käyny paikassa, jossa ei oo ollenkaan McDonaldseja, Subwayta, Starbuckseja sun muita ketjuja.

Tulevaisuudessa tuosta paikasta tulee varmasti vielä tosi yleinen matkakohde, joten oli kiva nähdä se vielä tuommosena melko 'autenttisena'. Suurimpia houkutuksia Pohjois-Kyproksella on sen erikoinen luonto, kaunis vuoristo ja rannat, jotka saattaa tosiaan olla niin autioita, että porukka voi löytää ihan 'yksityisen' rannan omaan käyttöön.

No siinä oli faktaosio, nyt kuvia ja tunnelmia!

çarşamba keskiviikko


Lennettiin tiistaina Helsinkiin ja kulutettiin siellä koko päivä mm. luonnontieteellisessä museossa kierrellen, Ullaa ja Makea nähden & leffassa käyden. Pitkä ja piinaava yö oltiin jälleen lentokentällä... Keskiviikko-aamuna ampaistiin taivaalle kohti Antalyaa, jossa tehtiin välilasku ja lopulta iltapäivällä päästiin perille Kyprokselle ja Karşıyakan kylässä sijaitsevaan Hotel Sempatiin.

Hotelli oli aluksi hieman pettymys, sillä vain paria päivää aiemmin meille tuli uusi matkavahvistus, jossa neljän tähden Riverside-hotellin tilalle olikin vaihtunut tämä kolmen tähden Sempati, jota aika kovin sanoin arvosteltiin TripAdvisorissa. Superväsyneenä kömmittiin hieman nuhruiseen hotellihuoneeseen, jonka vessanpöntössä odotti ällöttävä yllätys: valtava läjä pitkiä hiuksia! Hyi, ihan kuin jonkun puolet päästä olisi lötköttänyt siellä pöntön pohjalla. Mentiin heti respaan valittamaan, mutta kun vielä illallakaan kolmen siivouspyynnön jälkeen kukaan ei tullut, jouduttiin itse siivouspuuhiin. Tästä jäi tottakai melko huono maku, mutta onneksi hotelli muuten osoittautui paremmaksi kuin mitä ensivaikutelma antoi ymmärtää. Tuona iltana fiilis ei kuitenkaan ollut kovin hyvä. Sääkin oli niin pelottava. Taivaalla pauhasi valtava ukkospilvi, joka välähteli 20 sekunnin välein.

perşembe ☀ torstai


Siinä vähän hotellia. Ei se miltään ihan läävältä näytä vai mitä? Huoneesta en ottanut kuvaa, kun, noh... ei hotellihuoneesta saa ikinä otettua hyvää kuvaa :D


No nyt päästään aiheeseen Pohjois-Kypros ja eläimet. JOKA PAIKKA oli täynnä koiria ja kissoja! JOKA KAUPUNGISSA, JOKA RAVINTOLASSA, kaikkialla vaan vilisi kissoja ja koiria! Oli siellä kanoja ja kukkojakin, ja aaseja ja hevosia. Kaikki eläimet oli kuitenkin melko hyvinvoivan näköisiä eli kyllä niistä jollain tavalla huolehdittiin, ja itse tottakai oikein nautin siitä suloisten kissojen katselusta, mutta niiden lisääntymistahdin tietäen, onhan se silti aika surullista... Kuvassa oleva sessuli oli aivan ihana kaveri, joka seurasi meitä kiltisti koko kolmen kilometrin lenkin, kun käytiin kaupassa :D


Tässä kaksi hotellin kissoista. Pikkupentu oli tosi pelokas eikä päästänyt lähellekään. Toiset oli vähän tuttavallisempia, kuten myöhemmin selviää... :)


Illalla käytiin 'keskustassa' eli Kyrenian (Girnen) kaupungissa. Testattiin samalla ekaa kertaa turkkilaista joukkoliikennevälinettä eli dolmuşta. Tänä vuonna onkin tullut kokeiltua jo monenlaista kammoamaani julkista kulkuneuvoa: Pariisisissa metrot, Budapestissa Hop on, hop off -bussit. Dolmuş-bussit oli kyllä näistä hauskin tapa matkata! Piti vaan mennä tien viereen käppäilemään ja kohta selän takaa alkoikin kuulua tööttäilyä kun kaupunkien ja kylien välillä ajelevat minibussit halusivat ottaa kyytiin. Sitten vaan varmistettiin, että bussissa luki haluamamme päätepysäkki (esim. Girne) ja ei muuta kun kyytiin. Tämä noin 15 kilometrin matka maksoi 4,5 Turkin liiraa per henkilö eli vain 1,59€!

Kyrenian vanha satama oli hieno paikka ja linnakin näytti kivalta, vaikka ei sisällä käytykään. Samalla reissulla syötiin mukavassa ravintolassa hampurilaiset ja jälkiruuaksi Matti osti mulle hattaran hauskalta vanhalta papalta :)

Tässä vielä 'päivän kissa': Suloinen punaturkki hotellin terassilla.

cuma ☀ perjantai


Perjantaina hurautettiin taksilla katsomaan ehkä Pohjois-Kyproksen kuuluisinta nähtävyyttä eli vuoren huipulle rakennettua Pyhän Hilarion linnaa. Näkymät oli huikeat ja linna kaikkea muuta kuin vanha raunio kiven päällä, kuten olin etukäteen olettanut. Näkemistä oli paljon... ja portaita! En muista koskaan olleeni yhtä poikki ku olin niitä portaita kiivettyäni! Keuhkot vinkui ja sydän tuntui räjähtävän, mutta oli se sen arvoista!


Walt Disneyn uskotaan saaneen inspiraation Lumikin linnaan juuri tästä kyseisestä St. Hilarionista :)


Tuossa vaiheessa meinasin jo kuolla, mutta portaita oli vielä paljon jäljellä! Jos nuita nyt voi ees portaiksi sanoa, epätasaisia murikoita ne oli! Jokainen askel oli erikokoinen ja muhkurainen. Kiipeäminen oli tosi hankalaa!


"Congratulations! You are at the peak of St. Hilarion Castle, 732 m"


Matti huipulla. Selvisin uskomattoman hyvin tuonne asti tän kauhean korkeanpaikankammoni kans, mutta sitten kun ois pitäny nousta tuohon tasanteelle seisomaan, jalat meni aivan lukkoon, hyvä että ees sain kontattua selkä edellä yhden portaan alaspäin takaisin turvalliselle polulle :D


Taksikuski odotteli meitä tuolla sen pari tuntia mitä kierreltiin ja sitten se lähti viemään meitä takaisin hotellille upeaa maisemareittiä pitkin. Kuski oli hauska tyyppi, joka pysäytteli autoa joka välissä niin että päästiin nappailemaan kuvia hienoista maisemista vuorelta alas Kyreniaan. Tiet oli hirveän pelottavia, ne mutkitteli vuoren rinteellä eikä monestikaan ollut edes mitään turva-aitoja. Vuorella sijaitsi myös joku armeijan tukikohta, minkä vuoksi sotilaita vilisi siellä sun täällä, hui. Hauskinta oli kun yhdessä kohdassa jouduttiin hinaamaan kahden miehen pakettiauto ylös ojasta. Taksikuski meinasi tikahtua nauruun, kertoessaan miesten olleen sieniä poimimassa edellisyön sateen vuoksi :'''D


Sitten kun päästiin hotellille, päätettiin katsastaa millanen se hotellin oma yksityisranta oikeen on. Käppäiltiin ja kuultiin takaamme outoa ääntä... Jaa, taas joku koira seuraa meitä... Vaan eipä ollutkaan koira vaan tällä kertaa hevonen :DD Mihinhän otukseen me seuraavaksi törmätään!


Ranta osoittautui aika kammottavaksi, joten ei uitu vaan istuttiin rantakalliolla lukien ja ihkuja yhteiskuvia nappaillen auringonlaskuun saakka.

Päivän kissa: Täydellinen pikkukilli, joka vei sydämeni ♥

2 kommenttia:

Ulla kirjoitti...

Mahtista, että ootte lähteny tutkimaan ympäristöä laajemmaltikin. Ja upia tuo Disneyn linna -juttu! Wou! Tästä taas välittyy hyvin kuin ihanaa matkailu on =) Mehän se tässä perheessä tiedetään ;)

hejdij kirjoitti...

Joo kyllähän me vähä kierreltiin, vaikka oishan sitä voinu enemmänki jos ois auton vuokrannu! Mutta ihan semmoseen ei vielä rohkeus riittäs :D Varsinkaan vasemmanpuoleisessa liikenteessä...

Niinpä, aika siistiä et se Disneykin on siellä seikkaillut ja inspiroitunut!

Meinaa jo nyt uutta matkakuumetta pukata, mut en tiiä onko rahatilanteen kannalta mahollista ees vielä keväällä lähtä mihinkään :/

Christmas Pikachu