Sivut

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Kirjahaaste

Osallistuin facebookissa tämmöseen kirjahaasteeseen niin laitanpa sen nyt tännekin.

1. Kirja, jota luet nyt


Ulla-Lena Lundberg: Jää

"Jää on tarina saaristoseurakuntaan saapuvasta papista, hänen perheestään ja kirkkosaarta ympäröivien kylien ihmisistä - ikiaikaisista salaisuuksista, joita meri ja jää kyläläisten hartioille uskovat. Teos sai vuoden 2012 Finlandia-palkinnon."

Oon viime aikoina ollu tosi laiska lukemaan. 'Kuin surmaisi satakielen' jäi kesken ku laina-aika loppu enkä pystyny enää uusimaan. Aattelin siis siirtyä suosiolla Matille joululahjaksi antamaani 'Amorphis-kirjaan', mutta sitten mummola-reissulla mummo tyrkkäsikin käteen yllämainitun 'Jää:n' ja nyt oonkin melko vauhdilla tavannut kyseistä teosta läpi. Luen ihan liian harvoin tän tyyppisiä kirjoja tai ylipäätään mitään suomalaista, joten tämä on ollut ihanaa vastapainoa kaikenlaisille paskoille, amerikkalaisille teiniromaaneille. On tosi kiehtovaa lukea sota-ajan jälkeisestä Suomesta ja saaristolaiselämästä. Siitä aina tunnistaa hyvän kirjan, että sitä jotenkin imaistuu sinne maailmaan ja tätä lukiessa oon kyllä elelly tuolla ulkosaaristossa.

2. Kirja, jota rakastit lapsena


Philip Gonzáles: Koira joka pelastaa kissoja

"Tositarina Ginny-koirasta, jolla on uskomaton kyky ja tarve pelastaa kodittomia ja vammaisia kissoja. Samalla enkelikoira tulee pelastaneeksi myös elämänhalunsa menettäneen omistajansa."

Ihanista ihanin Toini-ope luki tämän meille (muistaakseni) 3. luokalla. Sen jälkeen oon lukenu tän monia, monia kertoja. Todennäkösesti tää on ensimmäinen "oikea" kirja, jonka oon lukenu ihan ite. Kirjan tarina koskettaa mua edelleen ja muistan, että silloin lapsena tämä kirja teki ihan valtavan vaikutuksen. Ensinnäkin siksi, että pienenä eläimet, varsinkin koirat, oli mulle se kaikkein suurin intohimon asia. Omistin kymmeniä pehmokoiria ja haaveilin omasta lemmikistä. Toinen asia, minkä muistan ihastuttaneen tässä kirjassa oli ne kissojen nimet! Kaikille pelastetuille kissoille annettiin joku kuvaava ja persoonallinen nimi, ja minähän oon aina ollut ihan hullun kiinnostunut nimistä, sekä eläinten että ihmisten. Suosittelen kyllä kaikille tätä kirjaa. Ihan hämmästyttävä tarina. Täytyypä lukasta tämä pitkästä aikaa!

3. Kirja, joka jäi kesken


J.R.R. Tolkien: Hobitti eli sinne ja takaisin

"Suuren suosion saavuttanut fantasiaromaani, joka kertoo hobitti Bilbo Reppulin seikkailusta velho Gandalfin ja 13 kääpiön kanssa."

Mää vihaan Taru sormusten herrasta -leffoja. Matti on pakottanut mut kattoon ne kerran, mut mää en vaan voi sietää niitä. Onhan ne komean näkösiä joo, mut kaikki hahmot on vaan niin tylsiä ja vastenmielisiä, varsinkin Frodo! Koko saagassa ei oo yhtään henkilöä, josta tykkäisin eikä yhtään juonikuviota, joka kiinnostas. Hobitti-elokuvat on vähän parempia. Niissä on sentään vähän huumoria ja ihana Thranduil. Ja Bombur :D Hobitti-kirjan lukemisen alotin joskus kauan ennen leffojen ilmestymistä, serkkuni Juhon kehotuksesta. Taisin päästä siinä jopa vähä yli puolenvälin tai ainaki siihen asti ku Smaug tulee kuvioihin. Mutta siihenpä se sitten jäikin enkä oo koskaan jaksanu jatkaa etiäpäin... Ps. Jostain kumman syystä oon joskus lukenu Loru sorbusten herrasta -parodian ja osa TSH-tietämyksestäni perustuu siihen x)

4. Kirja, joka teki vaikutuksen


Margaret Mitchell: Tuulen viemää

"Tuulen viemää on elämää suurempi romaani ja kenties tunnetuin kuvaus Yhdysvaltojen sisällissodasta . Scarlettin ja Rhettin myrskyisä rakkaustarina sekä Amerikan Etelävaltioiden värikäs elämä kuohuvine historiankäänteineen tekevät klassikkoteoksesta unohtumattoman lukuelämyksen."

Oishan tähän voinut valita esimerkiksi Pekka Reinikaisen 'Dinosaurusten arvoitus ja Raamattu' -teoksen tai jotain muuta syvällistä, mutta mennään nyt tällä. Tuulen viemää on mun kaikkien aikojen lempikirja, lempparileffa myös, jos joitain Disney-klassikoita ei lasketa. Katsoin leffan ennen kirjan lukemista ja muistan miten haltioitunut olin siitä massiivisesta neljän tunnin pläjäyksestä. Ne mekot (ekana tottakai)! Se tunteiden kirjo! Ja sitten vielä se loppu: Ei! Eihän tämmöstä tarinaa voi olla! Kirjaan tartuin pian elokuvan katsomisen jälkeen ja pääsin uppoutumaan syvemmälle Scarlettin maailmaan. Oon kuullu useammaltakin henkilöltä, että ne ei voi sietää 'Tuulen viemää' Scarlettin takia. Se vaan on niin kusipäinen tyyppi! Niinpä, just se tekee tän kirjan niin mahtavaksi! Mua kyllästyttää lukea semmosia kirjoja, joissa päähenkilö on joku täydellinen, oikeamielinen sankari(tar). Scarlett on niin ihanan inhimillinen ja erehtyväinen ♥ Siihen pystyy samastumaan. Scarlettin lisäksi 'Tuulen viemää:ssä' huippua on se historiallisuus. En tietäis varmaan mitään Yhdysvaltojen sisällissodasta ilman tätä kirjaa. Jokaisen ihmisen tulis lukea tai edes katsoa 'Tuulen viemää' ainakin kerran elämässään. Mutta varokaa niitä jatko-osia! 'Rhettiä' en oo lukenu (enkä lue), mut 'Scarlett' oli sellasta kuraa, että huhhuh!

5. Kirja, johon aina palaat


Don Rosa: Roope Ankan elämä ja teot

"Roope Ankan elämä ja teot on Don Rosan kirjoittama ja piirtämä sarjakuvatarinoiden sarja Roope Ankan elämän eri vaiheista."

Meillä luettiin aina Aku Ankkaa ja nämä Don Rosan kertomukset on tulleet tutuiksi jo ihan lapsena. Tarinoissa Roope seikkailee eri maissa ja maanosissa, tutustuu historiallisiin henkilöihin ja pääsee todistamaan monia merkittäviä tapahtumia. Oonkin huomannut, että tällä kirjalla (ja Aku Ankka -tarinoilla muutenkin) on ollut tosi iso sivistävä vaikutus, sillä tällä tavalla esitettynä historia ym. tarttuu pikkasen paremmin mieleen ku koulukirjoja lukemalla :D Viimeksi palasin 'Roope Ankan elämän ja tekojen' pariin kaks vuotta sitten ku teoksen "soundtrackiksikin" kutsuttu Tuomas Holopaisen 'Music Inspired by the Life and Times of Scrooge' -albumi ilmestyi. Levyn myötä jo valmiiksi moniulotteinen sarjakuva sai vielä lisää syvyyttä ja voin kertoa, että tämä yhdistelmä saa kyyneleet silmiin useammin kuin kerran :'')

Ei kommentteja:

Christmas Pikachu