Sivut

tiistai 12. huhtikuuta 2016

♫ Elokuutio


No niin oiskohan se mullakin aika sanoa muutama sananen Stam1nan uutukaisesta. 'Kuudet raamit' -biisi kolahti meikäläiseen niin rajusti, että odotukset levyä kohtaan nousi samantien astetta kovemmiksi. Toisaalta aattelin, ettei SLK:sta pistetä ihan heti paremmaksi, sillä onhan se vaan edelleen aivan törkeän hyvä lätty!

Elokuutio-albumin teema on oikein hjuva ja kiinnostava. Kaikki se digivallankumous- ja some-kritiikki ja semmonen. Onhan siellä havaittavissa kaikenlaista uskonnonvastaisuuttakin ja kyllähän monia uskontojen juttuja voi ihan aiheestakin kritisoida... mutta mutta :/ No joo. Ei nähdä uskonnon ja uskon eroja, ja kaikkea sitä hyvää, mitä usko tuo ihmiselle ja koko maailmalle...

"Varjostin polttavan auringon. Ikaroksentelin sulkani. Oli toinen meistä telluksen loinen. Ja toinen omnipotentia", selevä. Sanotukset tällä levyllä on kyllä melekosta taidetta :D Tai siis en minä ainakaan tajua puoliakaan, mutta onhan se Hyrden tyyli jotain nerokasta. "Sanoitustyyli taas on tuttua Hyyrysen Anttia triplayhdyssanoineen ja kaksoismerkityksineen", sanottiin Kaaoszinen arvostelussa ja se on hyvin sanottu :)

Musiikillisesti levy on erittäin hienoa kuultavaa. Jenssi on tehny hyvää työtä miksatessa ja Emilin koskettimet kuulostaa paremmalta kuin ikinä. Hyrden äänen monipuolisuus on ehkä kuitenki se tekijä, joka ihastuttaa kaikista eniten ♥ Kaiken kaikkiaan Elokuutio on älyttömän hyvä levy, mutta ei silti meikän listoilla mene SLK:n ohi. Ainakaan vielä.

1. Ikonoklasmia
Alotuskappaleet on harvoin susipaskoja. 'Ikonoklasmia' ei ole poikkeus vaan päinvastoin, erittäin toimiva ralli. Kipaleesta löytyy albumin toiseksi kovin kertsi: "Enkelpilven hopeahohteeseen..." ♥♥♥
2. Elokuutio
Nimikkobiisi on ehottomasti levyn parhaimmistoa. Komiaa kuunneltavaa kaikilta osin.
3. Meidänkaltaisillemme
Levyllä pitää vissiin aina olla vähintään yks tämmönen yksinkertainen turpaanjunttaamis-biisi. Vähän niinku Mokoman uusimmalla 'Valtakunnassa kaikki hyvin'. Kumpikaan mainituista ei nouse lempparien joukkoon. Muuten melko tylsää biisiä piristää Joutsenen Tomin vierailu, siitä pisteet.
4. Pala palalta
Ai että tää soi päässä koko ajan! Tosi tarttuva tsibale on siis kyseessä. Se on sekä hyvä että huono asia. Enimmäkseen hyvä.
5. Pienet vihreät miehet
'Vihreät miekkoset' tuntuu ainakin tällä hetkellä levyn heikoimmalta vedolta. Mutta ei tää silti oo yhtään huono, ainoastaan semmonen, ettei herätä suuria tuntemuksia suuntaan tai toiseen.
6. Mätä hohtava omena
Hyrde kokeilee tässä vähän uudenlaista laulutyyliä. Oli kuulemma miettiny, et "What would Marko Annala do?". Lopputuloksesta tulee kuitenkin mieleen Miriam! Miriam onki vähä semmonen gospel-maailman Stam1na :D Mutta siis, erittäin hyvältä kuulostaa laulu ja koko biisi muutenkin. Yks albumin parhaista.
7. D.S.M.
 Erikoiset pimputtelut, niistä tykkään... Mun mielestä levyn rankin kappale, menee rankkuudessa 3. biisin ohi, koska tässä on junttauksen lisäksi jotenki semmonen tosi synkkä tunnelma.
8. Marttyyri
Säkeistön "kuiskauslaulu" kuulostaa älyttömän hyvältä! Sanotuksissa on melko mystinen meno. Joka tapauksessa: tykkään.
9. Kuudet raamit
 LÖÖV LÖÖV LÖÖV! Tää on vaan ihan täydellinen kappale. Kertosäe on paras ikinä, Hyrden puhas laulu (ja örinä myös) kuulostaa aivan mahtavalta ♥ Voittaa ja vieläpä reippaasti entisen Stamppa-lempparini Dynamon. Yleensä en oo tämmönen radiohitti-syöppö, mut Stam1nan kohalla näköjään joo.
10. Valhe
No ohan se kaunis ja hieno biisi! Iski jo heti ekalla kerralla, mut paranee vaan joka kuuntelun myötä. Eläköön rakkaat kahleet!

Ei kommentteja:

Christmas Pikachu